torstai 19. kesäkuuta 2014
perjantai 13. kesäkuuta 2014
Bolakoru
Edellisen postauksen kuvissa vilahti Bolakoru, josta on tullut jonkin verran kyselyitä.
Tilasin oman koruni bolakorut.fi verkkokaupasta. Sivuilla kerrotaan korusta lyhyesti näin;
"Bola-koru on sisältä ontto koru, joka helisee sitä liikutettaessa. Sana Bola on Espanjaa ja se merkitsee palloa. Bola-korun tyypillinen ulkomuoto onkin nimensä mukaan pyöreä, täydellisyyttä kuvastava pallon muoto.
Bola -korun nimi on rantautunut Eurooppaan Meksikosta, jossa odottavat äidit käyttävät bola-koruja, ja niiden suotuisa vaikutus vauvoille on yleisesti tiedossa. Tämän lisäksi bolakoruja käytetään erilaisina variaatioina kaukoidän maissa, kuten Thaimaassa ja Indonesiassa.
Bolakorun sisimpänä oleva sydän on yleensä helisevä messinkikello, joka tuottaa soinniltaan kauneimman äänen. Sydämen materiaalina voidaan käyttää myös hopeaa jolloin saadaan kokonaan hopeasta tehty bolakoru.
Kellon ympärille on rakennettu bola-korun paksumpi kuorikerros. Kuori on tapauksesta riippuen tehty joko metalliseoksesta, messingistä tai sterling-hopeasta. Kuorikerrokseen voidaan myös tehdä erilaisia kuviota tai muotoja.
Kuoren päälle lisätään tarvittaessa pinnoite, kuten hopeointi, kultaus, kristalliupotuksia, puolijalokiviä, tai emalointi."
Olen muuten myös jostain lukenut että koru rauhoittaa lasta ja sitä voi käyttää syntymän jälkeen kaulakoruna, jolloin lapsi rauhoittuu esim. imetyksen aikana tuttuun ääneen.
Tilasin tämän Elysia-mini korun siksi, että halusin pienen ja siron korun, joka on helppo ottaa käyttöön myös minun, joka vähän kammoksun isoja kaulakoruja.

Koru on ollut todella aktiivisessa käytössä, huolehdin että se on jokapäivä jonkun aikaa mukana ja vauva saa kuunnella sen helinää. Mieheni mielestä meille raskaana oleville naisille voi myydä kaikenlaista hömppää, tiedä siitä sitten... Olen huomannut nyt muutamassa vaatteessa korun kohdalla pientä nukkaantumista, kysyin verkkokaupan asiakaspavelusta, voiko nukkaantuminen johtua korusta. Vastaukseksi sain että tämä on mahdollista, joskin harvinaista, minun lisäkseni kukaan muu ei ole kertonut asiasta. Korussani on paljon "kulmia", jotka voi nukata / rikkoa vaatteen pintaa. Tässä siis hyvä syy hankkia toinen koru, eikö totta?!
Olisikohan Glitter Feet kiva?

Vai white with double hearts?

Tai sitten black with white flower?

Melko kivoja kaikki ja sivuilla on vielä paljon lisää ihanuuksia. Löysitkö sinä näistä tai jostain muista suosikkisi?
Tekstin kuvat ja lainaus on kopioitu suoraan osoitteesta www.bolakorut.fi
Tilasin oman koruni bolakorut.fi verkkokaupasta. Sivuilla kerrotaan korusta lyhyesti näin;
"Bola-koru on sisältä ontto koru, joka helisee sitä liikutettaessa. Sana Bola on Espanjaa ja se merkitsee palloa. Bola-korun tyypillinen ulkomuoto onkin nimensä mukaan pyöreä, täydellisyyttä kuvastava pallon muoto.
Bola -korun nimi on rantautunut Eurooppaan Meksikosta, jossa odottavat äidit käyttävät bola-koruja, ja niiden suotuisa vaikutus vauvoille on yleisesti tiedossa. Tämän lisäksi bolakoruja käytetään erilaisina variaatioina kaukoidän maissa, kuten Thaimaassa ja Indonesiassa.
Bolakorun sisimpänä oleva sydän on yleensä helisevä messinkikello, joka tuottaa soinniltaan kauneimman äänen. Sydämen materiaalina voidaan käyttää myös hopeaa jolloin saadaan kokonaan hopeasta tehty bolakoru.
Kellon ympärille on rakennettu bola-korun paksumpi kuorikerros. Kuori on tapauksesta riippuen tehty joko metalliseoksesta, messingistä tai sterling-hopeasta. Kuorikerrokseen voidaan myös tehdä erilaisia kuviota tai muotoja.
Kuoren päälle lisätään tarvittaessa pinnoite, kuten hopeointi, kultaus, kristalliupotuksia, puolijalokiviä, tai emalointi."
Olen muuten myös jostain lukenut että koru rauhoittaa lasta ja sitä voi käyttää syntymän jälkeen kaulakoruna, jolloin lapsi rauhoittuu esim. imetyksen aikana tuttuun ääneen.
Tilasin tämän Elysia-mini korun siksi, että halusin pienen ja siron korun, joka on helppo ottaa käyttöön myös minun, joka vähän kammoksun isoja kaulakoruja.

Koru on ollut todella aktiivisessa käytössä, huolehdin että se on jokapäivä jonkun aikaa mukana ja vauva saa kuunnella sen helinää. Mieheni mielestä meille raskaana oleville naisille voi myydä kaikenlaista hömppää, tiedä siitä sitten... Olen huomannut nyt muutamassa vaatteessa korun kohdalla pientä nukkaantumista, kysyin verkkokaupan asiakaspavelusta, voiko nukkaantuminen johtua korusta. Vastaukseksi sain että tämä on mahdollista, joskin harvinaista, minun lisäkseni kukaan muu ei ole kertonut asiasta. Korussani on paljon "kulmia", jotka voi nukata / rikkoa vaatteen pintaa. Tässä siis hyvä syy hankkia toinen koru, eikö totta?!
Olisikohan Glitter Feet kiva?

Vai white with double hearts?

Tai sitten black with white flower?

Melko kivoja kaikki ja sivuilla on vielä paljon lisää ihanuuksia. Löysitkö sinä näistä tai jostain muista suosikkisi?
Tekstin kuvat ja lainaus on kopioitu suoraan osoitteesta www.bolakorut.fi
torstai 22. toukokuuta 2014
My body!
Olen raskaana, sisälläni kasvaa ihana pieni ja arvokas ihmisen alku, meidän oma pienokainen. Miksi sitten on vaikea kestää muuttuvaa vartaloa ja peilikuvaa? Mitä sillä varsinaisesti on väliä millaiseksi vartalo muuttuu raskauden aikana?
Olen ennen raskautta ollut aktiivinen liikkuja, kuntosalilla viihtyvä, ratsastava ja asiallinen vartalon omaava nainen. Kun tulimme raskaaksi, ajattelin ettei raskaus muuta vartaloani välttämättä kovin paljon, maha kasvaa, salilla käynti jatkuu ja vartalo pysyy kuosissa. Kunnes... Erään (tähän raskauteen viimeisen) salilla käynnin jälkeen alkoi verenvuoto, joka vaan yltyi ja jonka seurauksena lääkärikin oli varma että tämä raskaus päättyi keskenmenoon. Kaikkien yllätykseksi pieni sisupussi olikin onnellisesti kunnossa ja sain ehdottoman kiellon liikkua raskaasti, kuntosali ja ratsastus kiellettiin kokonaan. Aineenvaihdunta kummastui, sekä raskautta että liikkumattomuutta ja vartalo alkoikin muuttua, paino nousi (ei kuitenkaan huimasti) ja ruokakin maistuu ihan eri tavalla. Kaiken tämän jälkeen mietin siltikin sitä miltä näytän kun katson itseäni peilistä ja olen ajoittain todella tyytymätön. Harmittaa että "vuosien työ" on mennyt hukkaan, lihakset on hävinnyt jne.. Tiedän, on paljon ihmisiä, joille ei lasta ole siunaantunut, tämä kuulostaa heistä varmaan itsekkäältä. Ja sitä tämä onkin, mutta miksi ajatus menee näin? Luen edelleen paljon mm. fitfashionin blogeja, seuraan instagramisssa fitness kisaajia ja postiluukusta tipahtaa tasaisesti body lehti. Pitääkö tämä kaikki yllä sitä ajatusta, että vartalon vaan pitäisi olla täydellinen? Olen yrittänyt etsiä mamma-, sisustus-, diy-blogeja, jotain ihan muuta luettavaksi. Jotain, että saan taas kiinni siitä, mitä tavallisten ihmisten elämä on.
Tätä lasta en koskaan vaihtaisi täydelliseen vartaloon. Ja uskokaa tai älkää, niin vauva masu on todella ihastuttava :)
lauantai 10. toukokuuta 2014
Sain mitä halusin!
Alkuraskauden kurjuus, epätietoisuus, synkkyys ja väsymys väistyi ja tilalle tuli nautinto.
Kuinka ihanaa onkaan tajuta että sieltä se vauva on todellakin tulossa, liikkeet tuntuu ja sukupuolikin on jo selvillä. Yli puolenvälin ollaan ja kohta saa rueta etsimään jo sitä sun tätä tavaraa ja vaatetta. Onneksi saadaan paljon myös tutuilta ja sukulaisilta. Tosin turvaistuimen joudumme ostamaan, koska siskoni ilmoitti että hän tarvitseekin sitä, pienokaisemme saa siis serkun kahden kuukauden ikäerolla! Ihanaa ja onnellista.
Tämä odotus on kaikkinensa niin erilainen. Saan odottaa lasta mieheni kanssa, miehen, joka haluaa ja rakastaa lasta yhtä paljon kuin minä, miehen, joka jakaa arjen, raskaus- ja vauva-ajan kanssani. Saan odottaa lasta tulevan isosiskon kanssa, tytön, joka on jo teini, tytön, joka jaksaa myös jo vähän jakaa arkisia asioita, tytön, joka iloitsee (vaikka on välillä myös mustasukkainen) pienokaisen syntymästä. Saan jakaa raskauden siskoni kanssa, ensimmäistä kertaa joku odottaa samaan aikaan, joku, jonka tiedän pysyvän ja olevan meidän elämässä. Melko huisia!
Mielessä pyörii monen monta ajatusta ja postausaihetta. Jään hyvin ansaitulle kesälomalle viikon päästä ja aikaa aiheiden avaamiselle on enemmän. Siihen saakka, nautitaan sateesta ja lämmöstä!
Kuinka ihanaa onkaan tajuta että sieltä se vauva on todellakin tulossa, liikkeet tuntuu ja sukupuolikin on jo selvillä. Yli puolenvälin ollaan ja kohta saa rueta etsimään jo sitä sun tätä tavaraa ja vaatetta. Onneksi saadaan paljon myös tutuilta ja sukulaisilta. Tosin turvaistuimen joudumme ostamaan, koska siskoni ilmoitti että hän tarvitseekin sitä, pienokaisemme saa siis serkun kahden kuukauden ikäerolla! Ihanaa ja onnellista.
Tämä odotus on kaikkinensa niin erilainen. Saan odottaa lasta mieheni kanssa, miehen, joka haluaa ja rakastaa lasta yhtä paljon kuin minä, miehen, joka jakaa arjen, raskaus- ja vauva-ajan kanssani. Saan odottaa lasta tulevan isosiskon kanssa, tytön, joka on jo teini, tytön, joka jaksaa myös jo vähän jakaa arkisia asioita, tytön, joka iloitsee (vaikka on välillä myös mustasukkainen) pienokaisen syntymästä. Saan jakaa raskauden siskoni kanssa, ensimmäistä kertaa joku odottaa samaan aikaan, joku, jonka tiedän pysyvän ja olevan meidän elämässä. Melko huisia!
Mielessä pyörii monen monta ajatusta ja postausaihetta. Jään hyvin ansaitulle kesälomalle viikon päästä ja aikaa aiheiden avaamiselle on enemmän. Siihen saakka, nautitaan sateesta ja lämmöstä!
maanantai 31. maaliskuuta 2014
Haluan!
Haluan oppia sen, hetkessä elämisen ja siitä nauttimisen taidon.
Olen sitä jo vähän oppinutkin, nyt se kaikki oppi meinaa olla jossain kiven alla piilossa.
Haluan nauttia tästä raskaudesta!! Iloita, olla aurinkoinen, hymyilevä ja juuri sellainen "raskauttavan täynnä olevan" nainen. Pelko raskauden jatkumisesta onneksi väistyi, miksi ilo ei heti pompannut tilalle? Miksi väsyttää, oma kroppa tuntuu oudolta ym normaaliin raskauteen kuuluvia asioita.. Siksi, koska edellisestä raskaudesta on 14 vuotta aikaa, silloin olin 19 vuotias, eikä mikään tuntunut missään, kaikki oli helppoa ja ihanaa.
Haluan nauttia teinistä!! Kertokaa joku teinin vanhempi, että miten siinä onnistuu? Kun lapsi kohtelee sinua kuin pahinta vihollista, käy mielessä että mikä ajatus minunkin äitiydessä on? Olenko huono äiti ja mitä tämän vauvankin kanssa tulee?
Nautin tällä hetkellä suunnattomasti ihanasta aviomiehestäni, ystävistäni, hevosesta, koirista, mökkeilystä. Pidän työstäni ja opiskeluistani. Odotan kovasti syksyä ja sen mukanaan tuomaa vauvaa ja talon purku&rakennusprojektia. Ja mikäs tässä olikaan huonosti? Ei niin mikään...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

